Arvostusta ay-liikkeille

Helsingin Sanomat toi esiin artikkelissaan hallituksen aikeen poistaa ay-maksujen verovähennys ja käyttää siitä saatava 190 miljoonaa ansiotuloveron ja/tai yhteisöveron kevennyksiin. Jäsenmaksun verovähennyksen poistaminen kiristäisi palkansaajien verotusta ja saattaisi heikentää liittymistä ay-liikkeisiin. Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK vastustaa suunnitelmaa. Työntekijöiden oikeuksien alentaminen ei edistä talouskasvua. Kuva on linkin artikkelista.



Ansiotuloverotuksen keventäminen kuulostaa hienolta, eikö? Ei minusta, jos sitä ei tehdä järkevästi, sillä se kohdistuu herkästi kaikkein varakkaimpiin. Hallitus on harkinnut esimerkiksi korkeimpien marginaaliverojen laskemista. Tällöin kohdistus olisi vain hyvätuloisiin. Toinen harkinnassa ollut vaihtoehto on ollut ansiotuloverojen alentaminen kaikilta kautta linjan. Tällöinkin, jos verotus alenisi kaikilta vaikka 1 %, niin hyöty olisi suurin hyvätuloisille. Kauttaaltaan hallitus on jo edistänyt hyvätuloisten asemaa sorsimalla työttömiä, vammaisia ja iäkkäitä. Jos jotain tuloveron alennusta saataisiinkin pienituloisille, se kumotaan tällä ay-maksujen verovähennyksen poistamisella.

Verotus ei kuitenkaan ollut se mistä halusin puhua vaan ay-liikkeiden arvostus. Jäsenmaksujen verovähennyksen poistaminen ei ole ensimmäinen lähivuosina puheissa ollut teko, jolla halutaan heikentää ay-liikkeiden ja työntekijöiden asemaa. Ja heikentämällä ay-liikkeitä heikennetään myös työntekijöiden asemaa. Hallitus on tuonut esiin mm. seuraavat:
  • kolmikantaneuvottelujen ulottovuutta rajoitettaisiin
  • valtakunnansovittelijan mahdollisuuksia työriitojen sovittelussa rajoitetaan
  • poliittisten lakkojen rajoittaminen
  • tukilakkojen rajoittaminen
  • laittomasta työtaistelusta sakotetaan
  • työntekijän irtisanomiseen riittää "asiallinen syy", eli syyn ei enää tarvitse olla painava
  • työntekijän takaisinottovelvollisuus poistuu alle 50 henkilön yrityksiltä
  • vuoden määräaikaiselle työsuhteelle ei tarvitse perusteita
  • työaikalainsäädännöstä voidaan poiketa yrityskohtaisella työehtosopimuksella
  • työttömyysturvan omavastuu kasvaa
  • lomakorvausten jaksotus palautuu
  • työssäoloehto pitenee
  • työttömyysturvan suojaosuus poistuu
  • asumistuen työssäkäyntiin liittyvä suojaosuus poistetaan
  • vuorotteluvapaa loppuu
  • aikuiskoulutustuki loppuu
  • ansiosidonnaisen porrastus jyrkkenee
  • ensimmäinen sairauspäivä on palkaton

Suurin osa näistä muutoksista on jo toteutunut. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtaja Jyri Häkämies on ollut tyytyväinen hallituksen muutoksiin. Hallitus ja EK eivät kuitenkaan huomioi, että Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimusten mukaisesti Suomi on sitoutunut edistämään työmarkkinaosapuolten edustavuutta ja keskinäistä neuvottelutoimintaa. Järjestäytymisen heikentäminen sotii myös EU:n vähimmäispalkkadirektiivin tarkoitusta vastaan. 

Miksi olen tästä niin tuohtunut? Ilman ammattiyhdistyksiä meillä ei olisi mm. vähimmäispalkkoja, n. 8 tunnin työpäiviä, palkallisia lomia ja sairauspoissaoloja, palkankorotuksia, ylityökorvauksia ja kohtuullisia, turvallisia työympäristöjä. Ammattiyhdistykset tarvitsevat riittävän jäsenmäärän, jotta heillä säilyy mandaatti työntekijöiden etujen ja aseman neuvotteluun. Tähän hallitus pyrkii nyt selkeästi vaikuttamaan. Järjestäytymisaste on korkeinta niissä maissa, joissa myös hyvinvointi on korkealla tasolla. Ammattiyhdistykset vaikuttavat siis sekä välillisesti että suoraan ihmisten hyvinvointiin.

Työntekijät kyykkyyn. Sen oikeistohallitus yrittää saavuttaa. Lisäksi hallituksella on myös omat toimensa naisvaltaiselle sote-alalle ja palkkatasa-arvon hillitsemiseen. Vastauksena tälle toivoisin ay-liikkeiden vahvistumista ja jäsenmäärän kasvua. Haasteena on ollut etenkin nuorten tavoittaminen. Suurinta osaa ay-liikkeiden saavutuksista pidetään nykypäivänä itsestään selvyytenä. Todellisuudessa niistä joudutaan nyt pitämään kynsin ja hampain kiinni. Epävarmuus ja epävakaus ovat yksi syy siihen miksi itse ryhdyin luottamusmieheksi. Työntekijöistä on pidettävä huolta, sillä he ovat kestävän yhteiskunnan selkäranka.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jyty Forssan kevätkokous

Kotoutumisen merkitys toimeentulotuen näkökulmasta