Kotoutumisen merkitys toimeentulotuen näkökulmasta

Tänään on ollut otsikoissa (IS) Kelan toimeentulotuki kieliryhmien mukaan jaoteltuna. Tämä on antanut lisäpontta etenkin perussuomalaisten sisällä ajatukselle, että toimeentulotuki pitäisi rajata vain kansalaisille. 

Muutama huomioi näin sosiaalialan ammattilaisen näkökulmasta:

📌 saajien määrässä (kuva alempana) on mukana myös kerran toimeentulotukea saaneet. Tällöin tukea on voitu hakea esim. vuokravakuuteen tai muuttokustannuksiin. Tukea ei ole välttämättä myönnetty pitkäaikaisesti. Hakija on voinut olla vaikka vuokra-asunnon saanut opiskelija.

📌 saajien määrässä on mukana myös alaikäiset lapset. Suuret lapsimäärät vääristävät lukuja.

📌 toimeentulotuki on viimesijainen etuus. Sillä turvataan välttämättömät perustarpeet, kuten asunto, ruoka ja lääkkeet. Toimeentulotuen saaminen vaatii tarkat todisteet, tiliotteet ja laskelmat. Sitä ei myönnetä kevyein perustein.

Kieliperusteinen jaottelu on ongelmallinen ja helposti stereotypioita luova. Tässä ajassa, kun rasistinen puhe kasvaa, hallitustaso mukaan luettuna, olisi suotavaa välttää turhaa vastakkainasettelua ja stereotypioiden lisäämistä. Artikkelissakin on tuotu esiin, että saajien määrä ei ole yksiselitteinen. Uskoisin, että pitkäaikaisesti tukea saavien aikuisten määrä antaisi jo hieman realistisempaa kuvaa, mutta silti olisi huomioitava, että äidinkielen osalta tiedot ovat kelassa osalla puutteellisia. Olisi hyvä selvittää kuinka paljon vaikuttaa englantia osaavien toimeentulotukea saajien äidinkielitiedon puuttuminen. Eli kuinka usein äidinkieli kirjataan, jos pärjätään englannilla.

Kelan perustoimeentulotuki on viimesijainen etuus. Kieliryhmissä korostuu myös se, ettei heillä ole välttämättä oikeutta työmarkkinatukeen, sairaspäivärahaan tai eläkkeeseen. Lisäksi on huomioitava muut tekijät. Esimerkiksi luku- ja kirjoitustaidotonta kotiäitiä ei saada töihin minimirahaa vähentämällä vaan kotoutumista parantamalla.

Joka tapauksessa, kotoutumisen onnistuminen ja siihen panostaminen on tärkeä aihe. Kotoutumisen kehittämistä ja uudistamista kannatan itse vahvasti. Hyvällä kotoutumisella vähennetään toimeentulotuen tarvetta ja parannetaan työllisyyttä. Kotoutumisen toimivuudesta on tärkeää saada luotettavaa ja mitattavaa tietoa, mutta nyt julkisuudessa oleva tieto ei sitä ole. Tässä on vielä liian monta lukuihin vaikuttavaa tekijää.

(kuva Ilta-Sanomat)

Eriarvoistamalla, vähimmäistuen lopettamisella ja ahdingon lisäämisellä saadaan aikaan pahoinvointia, rikollisuutta, väkivaltaa ja yhteiskunnan ulkopuolella olemista.

Kumpaa sinä haluat? Lisätä pahoinvointia vai parantaa kiinnittymistä yhteiskuntaan?

Mitä sinä olisit valmis tekemään perheesi eteen, jos sinulta viedään kaikki keinot päästä kiinni yhteiskuntaan? Mitä vain? Olisiko vain parempi auttaa mukaan?